Game 21.09.2014

6.5. cont

Örkkileirissä.

Örkkien leiriltä lyhin matka vuorille.

Trade. 1 bananastökki vs. 4 D-akkua.

Päätämme tehdä tukikohdan generaattorin kanssa tänne örkkileiriin. Wakefield lähtee hakemaan generaattoria örkkien kanssa. Me muut menemme mukaan. Miyakolla latausta 57 %.

Kontti löytyy. Volkova/Wakefield kantaa örkkien kanssa konttia. Örkit marisevat, Wakefield määräilee.

Lähden foragoimaan sammalta. Neiti Antilles lähtee nuristen hetkeksi kauemmas. Volkova ja Miyako foragoivat evästä merestä laskuveden aikaan. Volkova löytää ison esiintymän (kilokaupalla) rakkolevää. Sitten Volkova saa vielä 5 pientä lonkeroahventa. Valmistan sushia.

Antilles kämppää ison sienen juurella.

7.5.

Puran reaktoria Volkovan kanssa. Saamme kaikki akut ladattua.

Kaupankäyntiä örkkien kanssa. Örkit vahtivat reaktoria, annamme tölkin rothen lihaa. Örkit pitävät keskenään lihansyöntijuhlat.

Neiti Antilles lähtee etsimään ruokaa, koska on niin surkea huonepalvelu. No luck.

Löydän lonkeroahvenen, joka onkin myrkkypiikkiahven. Pistää minua ilkeästi käteen. 1 damage. Lonkeroahvenen sukulainen. Miyako löytää kookospähkinän. Toisella kierroksella Miyako löytää 3 kookospähkinää. Löydän 4 lihavaa lonkeroahventa. Volkova laittaa kissansa metsästämään jäniksiä (1 jänis). Volkova itse löytää nukkuvan, lähes 3 m hummerin. Sillä on 4 sakset. Huomaamme kansainväliset valomerkit. Volkova hyökkää hummerin kimppuun takaapäin (eli menee survomaan monowire knifeä sen niskaan). Osuma, ei juuri damagea. Toinen osuma tekee hieman enemmän täppää. Hummeri huitoo sakseillaan - Volkova parryaa. Me muut olemme juoskemassa paikalle.

Volkova tekee taas minimidamagea. Ja sitten parryaa hummeria. Sitten Volkova onnistuu hieman paremmin damagen suhteen. Ja parryaa edelleen hummerin saksimista. Sitten Volkova alkaa swingaamaan hummeria. Ja parryaa sakseja. Volkova swingaa taas, ja parryaa. Sitten Volkova swingaa kriittisesti yhden saksiraajan irti. Hummeri lysähtää kuolleena maahan. Me muut ennätämme paikalle!

Hummeri on erityisen turvonnut - ei aivan ennättänyt pudottamaan muniaan.

Teen munakkaan, jonka ainekset pilaavat. Örkit makaavat ympäriinsä ahmintansa jälkimainingeissa. Antilles käy maistamassa hummeria, valittaa makua.

8.5.

Siirrämme loputkin tavarat leiriin. Neiti Antilles foragoi, koska hänestä ei ole mitään hyötyä kantamisessa. Kantamiseen menee puoli päivää. Örkitkin avittavat, Wakefield määräilee.

Foragoimme kerran. Volkova vedestä: 5 merisiiliä. Miyako: eka kerta nuffing, syvästä vedestä nuffing. Minä: 4 pulskaa lonkeroahventa. Antilles: löysi tavaraa. Haisi pahalle. Miyako käy katsomassa: mustanpuhuvan natiivin ruumiin yläosa. Sen vieressä kelluu vesipullo. Miyako kerää filteröivän vesipullon. Örkeille pullo. Lisäksi örkit saavat rakentaa rakennusmateriaaleista suojaa reaktorin lähelle.

9.5.

Varmistamme, että kaikki akut ovat täysillä. Saamme örkeiltä ladattuja vara-akkuja mukaan.

Vuorelle. Antilles kertoo Miyakolle paikallisesta kauneudenhoidosta ja -kirurgiasta.

Löydän matkalla pari herkkutattia. Volkova löytää vappilosuhveroita, herkullisia ruokasieniä. Pari kiloa. Paistamme lounaaksi.

Aurinko alkaa laskea kun olemme hieman puolimatkan yli. Ilmaso muuttuu hieman kuivemmaksi ja kylmemmäksi. Outoja lentomatoja. Sammalsyöjätoukkia. Otamme evästä mukaamme. Keräämme myös poltettavia sieniä. Teemme leirin yöksi suojaisehkolle paikalle. Aamuyö on viileä, lähes paleltaa. Neiti Antilles pääsee nukkumaan Volkovan ja Miyakon väliin.

10.5.

Aamuyöstä 3 aikaan kuuluu suhinaa. Neiti Antilles kuiskaa Miyakolle: "Katso, tuossa on porsas. Ota nyt kiinni tuo possu ja äkkiä." "Sinä näet pimeässä paremmin kuin minä." Loppujen lopuksi Miyako lähtee hiipimään pikkupossun kimppuun. Possu säikähtää, ja pakenee suoraan päin Miyakoa. Miyako nappaa possun syleilyynsä. Volkova herää. Miyakon sylissä on pieni villisika. Possu rimpuilee raivoisasti, ei pääse karkuun. Sitten Volkova pistää sian hengiltä. Neiti Antilles kerää innokkaasti verta kuppiin, ja juo veret. Neiti Antilles tarjoaa verta minulle - olisi ollut tärkeää juoda nimenomaan samasta kohdasta. Onneksi viivyttelen riittävästi.

Laitan ruokaa. Neiti Antilles ottaa puoliraa'an kinkun ja potkan. Kokkaan meille muille possua, riisiä vahvilosupperoita. Loput lihat kokkaan evääksi. Sillävälin Wakefield ja Miyako foragoivat polttopuuta.

Liikkeelle puolenpäivän jälkeen. Matkalla kiviä ja louhikkoa. Rinnikkö vyöryy uhkaavasti meitä kohti.

Skannaamme tiiviisti ympäristöä (onnistun kriittisesti). Ei eläimiä. Jyrkänne on kuin muuri, huipulla laavatulppa. Kuin Devil's tower. Lisäksi huomaan kiiltävän esineen keskellä louhikkoa. Kristallikide - kuin kvartsia, muttei ole kvartsia. Luonnon muovaama. Punertavanpurppuranvärinen kristalli. Kun kristalli on Miyakon sormissa, siinä hohtelee punainen valo. Neiti Antilles veikkaa: "Force-aseissa on tämäntapaisia sisällä. It's magic." Punainen voimakristalli on tällä hetkellä Miyakon hallussa.

Jyrkänne on yli 300 m korkea. Luolia rinteessä. Lähellä on iso luola. Sinne. Jäkälää, ei mitään muuta. Tutkimme luolan. Pieni puro lähistöllä. Varastoimme polttopuut yms sinne. Luola päättyy isoon kivikasaan. Kuin eteinen, joka on sortunut. Miyako käy tutkimassa tilanteen - luola menee lopulta umpeen. Foragoimme loppuillan. Kerään jäkälää mausteeksi. Neiti Antillesin mukaan jäkälää voi liotella vedessä ja syödä hätäruokana.

11.5.

Luola on tylsempi kuin suola-aavikko. Yöllä ei tapahtunut mitään.

Etsimme helpoimman kiipeämispaikan. Neiti Antilles on kutakuinkin yhtä hyvä kiipeäjä kuin minä.

Puoliväli. Alan liukumaan alas. Wakefield pelastaa minut. Toinen yritys onnistuu. Wakefield on huonoin kiipeäjä - lipsahtaa ja putoaa. Volkova pitelee köydestä kiinni. Toisella yrityksellä Wakefieldkin onnistuu. Neiti Antilles lipeää myös. Miyako nappaa neiti Antillesin kiinni. Myös neiti Antilles onnistuu toisella kerralla.

Miyako on ensimmäisenä ylhäällä. Lisää rinnettä, mutta huomattavasti loivempaa. Kylmää, tuulista, huikeat näkymät taaksepäin merelle. Satunnaista pikkujäkälää.

Kiipeäminen jatkuu. Lopulta rinne tasoittuu. Vuori on renkaan muotionen. Sumu peittää rinteen keskuksen. Loiva sinne alaspäin - iso kuppi, joka on sumun peitossa. (Ylhäällä kylmää ja ilma tuntuu ohuemmalta.)

Lähdemme varovaisesti alaspäin. Kuuluu veden kohinaa. Jäkälää ja sammalta. Paksu sumu. Törmäämme vääntyneeseen metalliin, joka joskus on iskeytynyt rinteeseen. Iso, kaareva ja vääntynyt metallipinta. Metalli on iskeytyessään tehnyt pienen kraaterin. Avaruusalus tai ilma-alus. Menemme sisään. Iloinen pääkallo, paljon ruostunutta ja vääntynyttä metallia. Joku on joskus pitänyt täällä nuotiota. Alamme tutkimaan paikkoja. Volkova löytää käyttökelpoisia sähköjohtoja. Löydän kaiken mitä sieltä voi löytää, eli käyttökelpoisia metalliliuskoja.

Jatkamme kupin tutkimista. Rinne jatkuu. Sieniä. Sienimetsää.

Yhden sienen takaa tulee esiin nyrkinkokoinen vihreä valo, jonka perässä tulee lisää vihreitä valoja.

Volkova redittää. Otan askelen sivulle ja reditän myös. (Meillä molemmilla teroitettu bambukeppi eli keihäs. Miyako liikkuu pitemmälle toiselle sivulle. Wakefield resittääö. Neiti Antilles: "Mitkä tuo on?" Ja redittää judoa. Valo(t) liukuu lähemmäs.

Volkova yrittää kommunikoisa galaktisellla commonilla. Siirryn taas askeleen, yritän auttaa kommunikoinnissa. Miyako lähtee tutkimaan sientä. Miyakon mielessä niillä ei ole yhteyttä. Wakefield redittää. Neiti Antilles siirtyy taakseni piiloon. "Suojele minua, sankarini!" Valo, jota nyt Villeksi kutsutaan, liukuu Miyakon kimppuun. Miyako dodgeaa. Onnistuu väistämään valon.

Volkova kutsuu Miyakon samaan ryhmään, redittää. Reditän. Miyako palaa lähemmäs. Wakefield redittää. Neiti Antilles ampuu kuvitellulla beam weaponilla. Ville seuraa Miyakoa. Volkova menee valon viereen. Defensiivisesti. Siirryn lähemmäs defensiivisesti. Miyako astuu askelen kauemmas ja kaivaa kiven esille. Wakefield tulee myös lähemmäs. Neiti Antilles kannustaa taustalla. Ville ajaa päin Miyakoa, Miyako väistää. Valo ajaa ohi.

Volkova menee kutittelemaan Villeä ten foot polella, ei osu. Valo myös väistelee. Otan kiven Miyakolta. Miyako tarjoaa kätensä rauhanomaisesti. Ville väistelee. Wakefield lyö - ja heittää keppinsä tarkalleen kohti neiti Antillesia. Neiti Antilles väistää. "Et sinä noin helposti minuun osu." Neiti Antilles noukkii keihään ja aikoo heittää sen takaisin. Ville kiertää Miyakon, lähtee minun perääni. Väistän.

Volkova ottaa kiven. Ojennan käteni Villelle, valo väistää. Miyako ottaa kiven. Wakefield delayaa. Neiti Antilles heittää kepin kohti Villeä - keihäs lentää puolimatkaan. Ville menee taas Miyakon kimppuun. Miyako antaa valon tulla. Valo imeytyy kristalliin. Vihreä välähdys. Sitten kivi jatkaa punaista hehkuaan, hieman kirkkaampana. Kukaan ei ymmärrä mistä on kyse.

Wakefield kerää keppinsä takaisin. Jatkamme matkaa.

Iso möykky. Kaatuneita, vanhoja sienten runkoja. Suota. Taas näkyy kaareva laipio. Menemme loottaamaan. Paremmin säilynyt ilma- tai avaruusalus. Iso reikä etukulmassa. Suolle on levinnyt kaikkea kamaa ruostumaan. Komentosillalle. Luuranko roikkuu turvavöistä. Luuranko on ollut tässä vuosia. Antillesin mukaan tämä vaikuttaa planeettainväliseltä pikkualukselta. Rahtialus tai sukkula. Kaappeja, joissa tavara on säilynyt kohtuullisen hyvin. Ensimmäisenä löytyy 2 nanoweave avaruusasua kypärineen. Neiti Antilles ryntää paikalle - "Minun! Tämä kaappi on minun! Tämä kaappi on omaisuuttani!" Miyako löytää ruokakaapin. Osa pilaantunut, osa ok. Ainakin repullinen säilöttyä rothea ja bananasrenkaita. Minä löydän oven, josta pääsee pieneen hyttiin. Peräosan tavaratilat ovat uponneet suohon. 2 punkkaa ja laukku, jossa on taskulamppua ym. Avaruushuopia 3 kpl. Lisää akkuja. 1 D, 10 B, kourallinen A, 1 E. Kommunikointisysteemit ovat räjähtäneet suohon. Asekaappi on lukossa.

Miyako tutkii luurankoa. Löytää avaimen. Mutta elektroninen avain ei enää toimi. Volkova avaa oven monowire knifellä. Neiti Antillsein sormet syyhyvät kovasti. 2 pistoolinkokoista asetta, ja laatikoita. Pistoolit ovat 28 vakiovuotta vanha. Lippaita ja luoteja. Wakefield ottaa toisen pistoolin. Miyako ottaa toisen. Pienet aseet eivät ole kyllin kiihottavia neiti Antillesille.

Lähden Miyakon kanssa tutkimaan suohon uponnutta aluksen osaa (kaapelia vyötäisillä). Ensimmäisenä löytyy sammaloitunut laatikko. Hajonneen kontin päällimmäinen laatikko. Nostamme maihin. Kuuluu lasin helinää. Siirrämme kontin sisällön maihin. - Sammallaatikko: hajonneita olutpulloja. IVB -veroluokan olutta. - Kontti täynnä samanlaisia lootia. Kontti maihin. Toinen kontti vähän alaspäin. Suhteellisen ehjä. Painava, koska emme saa sitä nostettua. Avaamme lopulta kannen. - Isoja metallipulloja 4 kpl, joista 1 rikki. Emme ymmärrä neiti Antillesin kemiallista selitystä. Sillä tehdään kermavaahtoa - 3 100 kg:n ilokaasupulloa. Puolen metrin syvyydessä ylösalaisin oleva kontti. Alamme kaivamaan. Samaan aikaan neiti Antilles löytää hyttiin vähäisen lämmityksen, ja ensiapulaukun. Ja keittolevyn. E-akulla voi lämmittää ja keittää pari viikkoa. 2 vesipulloa.

12.5.

Kaivaus suossa jatkuu. Antilles tonkii muuta alusta.

Aamupäivällä pääsemme kahvoihin käsiksi. Saamme yläpuolisella avustuksella kontin kiinteälle maalle. Täynnä muovilaatikoita. - Parasta luksusriisiä. 50 kg. - Sokeria. 2 ltk, 50 kg. Kidesokeria. 1 kg pusseissa. - Teetä. 25 kg. Oikein luksusta. Paranee vanhetessaan.0,5 kg blokkeina. - Särkyneitä tislattuja luksusjuomia. - Viimeinen laatikko täynnä säilöttyjä lonkeroahvenen lonkeroita.

Ryvemme vielä kerran suossa. Potkaisen varpaani kipeästi (onnekseni suitti estää damagen) johonkin kovaan. Eli löydän vielä yhden kontin. Kaivamme sitäkin esille. Saamme ensimmäisen kulman esiin.

Teen herkullisen aterian. Jopa Antilles kehuu ateriaa.

13.5.

Kaivaus jatkuu. Aamupäivällä saamme kahvat esiin. Erityisen painavan oloinen laatikko. Saamme sen lopulta iltapäivällä maihin. Koko porukalla. Kuplamuoviin pakattua tavaraa. 250 kg. - Paistinpannuja tusina, Ken Hulk -tuotemerkki. Kuvassa hyönteisen näköinen tyyppi. - Kattiloita - Lastoja, sakseja, 6 keittiöveitsisarjaa joista otan yhden, teroituskiviä, keittösakset, chopstickejä yms. Kaikki metallia. Vain wokkipannu puuttuu. - yms muita ruuanvalmistusastioita. Kerään sopivan setin tavaraa mukaan. Varastoimme tavarat alukseen, ehjään hyttiin.

14.5.

Matka alaspäin jatkuu.

Vastaan tulee 2 vihreää valoa. Yleinen delay, paiti Miyako joka laittaa kiven maahan ja väistää askelen. Wakefield ampuu toista valoista. Laukauksen ääni kaikuu komeasti laaksossa. Luoti menee valon läpi. Neiti Antilles johtaa inspiroivasti taistelua taustalla. Toinen valo lennähtää kohti kiveä. Toinen Volkovan viereen.

Miyako ei tehnyt mitään. Volkova ja minä readytämme all-out defencen. Wakefield EI ammu uudelleen. Neiti Antilles kannustaa taustalla. Toinen valoista menee päin Volkovaa, ja jää samaan ruutuun pyörimään Volkovan ympärille. Toinen valo menee pyörimään kiven ympärille.

Miyako astuu askeleen ja nostaa kiven. Volkova: all-out defence. Siirryn, defence. Wakefield heittää keppiä, ei osu. Neiti Antilles perääntyy askeleen ja jatkaa johtamista. Valo hyökkää kohti Volkovaa, Volkova väistää. Toinen valo hyökkää Wakefieldin kimppuun, osuu. Vihreä valo leviää Wakefieldin ympärille. Wakefield hohtaa vihreänä.

Miyako ottaa kuvan Wakefildistä. Yrittää osua kivellä Wakefieldiin. Osuu. Mitään ei tapahdu. Volkova huiskii ja väistelee edelleen. Otan kuvia. Wakefield yrittää pyyhkiä vihreää valoa yltään, ei onnistu. Neiti Antilles johtaa taustalta edelleen. Toinen valo plopsahtaa Volkovaan. Kuuluu "plop", ja valo katoaa. "What the fuck?" Volkovan suusta tulee vihreä saippuakupla.

Volkova menee Wakefieldin luo, tökkäisee. Mitään ei tapahdu. Volkovalle tulee hikka. Neiti Antillesin mukaan Wakefieldin päällä on faerie fire. Nikottelusta neiti Antillesilla ei ole hajuakaan. Täällä on ilmeisesti jotain magiaa.

Jatkamme matkaa. Wakefield kävelee hieman sivummalla. Ympäristössä alkaa hehkumaan omituisia valoja. Volkova näkee kuopan, jossa hehkuu punaista valoa. Volkova ottaa sienen varren ja tokkää punaista nestettä. Nesta alkaa vellomaan keppiä ylöspäin. Edessä näkyy erilaisia valopisteitä, ja vihreä sumupilvi (ei Wakefieldin vihreä). Yksi oranssi valo leijuu sienien välissä, ei välitä meistä. Tökkään sinistä valoa sienenvarrella. Tulee sähköinen tunne. Saan 5 damagea. Sininen neste purskahtaa kuopasta ja roiskuu ympäriinsä. Volkova antaa ensiapua. Saan 2 hippoa takas. Everything looks so cosmic now.

Heitän purppuranväristä lammikkoa sienikepillä - keppi lentää takaisin käteni ulottuville. Otan kepin käteeni - kynteni ko. kädessä muuttuvat purppuranvärisiksi. Miyako menee tökkimään sienestä roikkuvaa, punaisena hehkuvaa palloa. Pallo levenee ja nielaisee Miyakon. Ensin näemme, kuinka joku sätkii säkin sisällä. Volkova sitoo monowire knifen sienenvarteen, menemme lähemmäs. Sitten säkki runnoo heiluen Miyakoa maahan ja ympäriinsä. Lopulta punainen hehku sylkäisee Miyakon ulos. Miyako jää leijumaan puolen korkeuteen.

100 m edessäpäin on sateenkaaren värinen verho.

Volkova saa flashbackin. 6 s ajan everything looks so cosmic now. Vielä enemmän kuin muilla.

Neiti Antilles haluaa tietää jatkammeko matkaa. Wakefield yrittää rauhoitella tilannetta. Hänen vihreänsä on lähes haihtunut.

Kapea, sininen puro virtaa ylämäkeen. Heitän sinne sienikepin. Siitä lähtee mönkimään toinen joenhaara ylöspäin. Sitten hypinne (ja leijumme) eteenpäin. Yksi sienistä tanssii. Sininen, pilvimäinen pallo lentää lähistöllä, ja katoaa lopulta usvaan.

Volkovan jalkojen juuresta kuuluu "kröhöm". Sammal keräilee sampaleet mukaansa ja lähtee kävelemään pois. "Excuse me, mikä tämä paikka oikein on?" Sammal kohauttaa olkapäitään ja kävelee ohi. Sitten neiti Antilles juoksee ohitsemme - jättikäsi oli koputtanut olkapäätä. Huiskuttelen jokin aikaa käden kanssa. Lopulta käsi vajoaa takaisin maan alle.

Villein alue. Heitän välillä sienikeppejä etiäpäin. Kertaalleen tulee jännittävä gravitaatioefekti, jonka kierrämme. Käsipari nousee maasta taputtamaan meille. Volkova on pelottavan rauhallinen - odotamme hetken Volkovan selviämistä.

Sateenkariseinä. Pianomusiikkia, paistetun kalan hajua, kaikkea satunnaista. Odottelemme hetken. Maasta nousee käsi ja yrittää napata Miyakon ilmasta. Miyako jää jalastaan kiinni. Sitten maast nousee toinen käsi, ja yrittää kutittaa Miyakoa. Miyako ei kutia.

Sammalotus kävelee ohitsemme sateenkaariseinään ja katoaa.

Miyako laskeutuu maahan. Heitän sienenvarren seinään - varsi jää kiinni, ja kasvaa. Paljon. Ja sitten putoaa.

Wakefieldin käteen on kasvanut pistooli. Neiti Antillesin housuissa pyörii kuulemma jotain - Miyako lähtee tutkimaan. Wakefieldin päältä puhaltaa kova tuuli. Juoksen Wakefieldin ohi lohti seinää - tuuli ei ota minuun. Neiti Antilles lähtee perään - tuuli ei haittaa myöskään häntä. Miyako on myös juoksemassa eteenpäin. Jostain syystä Miyako jää juoksemaan paikallaan. Muutkin lähtevät perään. Minulle tulee suunnistuvaikeuksia - pää ja jalat osoittavat yht'äkki' poispäin seinästä. Kävelen siis takaperin seinän läpi ja katoan. Miyakon matka etiäpäin kasvaa miten kovemmin juoksee. Lopulta Miyako pysähtyy, ja seinä on odottamatta edessä. Wakefield ja neiti Antilles hyökkäävät seinän läpi Miyakon ohi. Miyako alkaa etenemään hitaaaaasti. Lopulta käsipari ilmestyy ja vetäisee Miyakon seinän läpi. Volkova seuraa perässä.

Olemme kaikki seinän toisella puolella. Liikkumaton sammalkasa. Sienimetsä, jota ympäröi pyörivä sateenkaariseinä. Kilpikonna ja iso näätäeläin. Minä näen kilpikonnan, Volkovan, Miyakon, ja sateenkaarenväriseen uniformuun pukeutuneen neiti Antillesin. Kyselen muiden väreistä yms - muut kuulevat näädän säksätystä. Neiti Antillesin univormu murenee pois. Volkova on palautumassa sienen juurella. Ja alkaa sitten leikkimään kissansa kanssa. (Yhteistyö todellisuuden kanssa on lakannut.) Neiti Antilles pukee haalarit ylleen. Wakefield on ilmeisesti kilpikonna. Bonuksena Volkovan mielestä ainoa todellinen henkilö paikalla kissan lisäksi on neiti Antilles.

Tunnin kuluttua kuuluu pois. Minä ja Wakefield muutumme takaisin itseksemme. Miyakon väritys haalistuu. Volkova huomaa viimein meidätkin.

Kaikissa akuissa tuntuu olevan täysi lataus.

Olemme suuren kupolin keskellä. Mitä täällä saarella onkin, on tämän kupolin keskellä. Lähdemme matkaamaan eteenpäin...

<SAVE GAME> EXP +3